Mika Aaltola

Elämäkerta

Mika Aaltola valmistui ylioppilaaksi Petäjäveden lukiosta ja suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon psykologiassa Columbian yliopistossa New Yorkin Manhattanilla. Tampereen yliopistossa hän vaihtoi pääaineensa psykologiasta kansainväliseen politiikkaan ja väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi vuonna 1999.

Julkaisut ja tutkimus

Aaltola on julkaissut seitsemän kirjaa, joista kaksi keskittyy Suomen ulkopolitiikkaan. Hänen kirjansa käsittelevät laaja-alaisesti kansainvälistä politiikkaa ja erityisesti Yhdysvaltojen globaalia roolia.

Kommentaattorina

Aaltola on suosittu ulko- ja turvallisuuspolitiikan kommentaattori, joka on tunnettu syvällisistä analyyseistaan.

Presidentinvaalit

Mika Aaltola ilmoitti 3. elokuuta 2023 tavoittelevansa presidenttiehdokkuutta vuoden 2024 vaaleissa. Hänen valitsijayhdistyksensä, nimeltään "Suomen turvattu tulevaisuus", keskittyi kampanjateemoissaan puolustusmenojen lisäämiseen, Nato-integraation varmistamiseen ja niin sanotun "empatiayhteiskunnan" ylläpitämiseen.

Aaltola keräsi yli 25,000 kannattajakorttia, ylittäen ehdokkuuteen vaaditun 20,000 kortin rajan ja oli ensimmäinen ehdokas, joka täytti tämän vaatimuksen. Lopullisessa äänestyksessä hän sai 1,5 prosenttia äänistä ja sijoittui kahdeksanneksi yhdeksästä ehdokkaasta, mikä tarkoitti, että hän ei edennyt jatkoon.

Kampanjansa aikana Aaltola kritisoi mediaa väittäen, että jotkut tiedotusvälineet olisivat tarjonneet hänelle myönteistä näkyvyyttä mainostilan ostamista vastaan. Tämä väite herätti huomiota ja kiistettiin laajasti eri mediayhtiöiden toimesta.

Lisätietoja hänen vaalikampanjastaan löytyy hänen viralliselta kampanjasivustoltaan www.aaltola2024.fi.

Poliittinen ura

Presidenttiehdokkuus 2024

Aaltola ilmoitti 3. elokuuta 2023 tavoittelevansa presidenttiehdokkuutta vuoden 2024 vaalissa. Hänen valitsijayhdistyksensä, "Suomen turvattu tulevaisuus", ajoi puolustusmenojen lisäämistä, Nato-integraation varmistamista, ja "empatiayhteiskunnan" ylläpitämistä.

Keräten yli 25,000 kannattajakorttia, Aaltola oli ensimmäinen ehdokas, joka täytti vaaditun ehdokkuusrajan. Lopullisessa äänestyksessä hän sai 1,5 prosenttia annetuista äänistä ja sijoittui kahdeksanneksi yhdeksästä ehdokkaasta.

Aaltola kritisoi mediaa kampanja-aikana väittäen, että jotkin tiedotusvälineet tarjosivat myönteistä näkyvyyttä mainostilan ostamista vastaan. Tämä väite herätti laajaa huomiota ja kiistettiin monien mediayhtiöiden toimesta.

Eurovaaliehdokkuus ja kokoomuksen jäsenyys

Huhtikuussa 2024 Aaltola ilmoitti asettuvansa eurovaaleihin kokoomuksen ehdokkaana puolueen puheenjohtajan pyynnöstä. Kampanjateemoinaan hän korosti Euroopan puolustusta ja EU:n yhteistyötä Naton kanssa. Hän sai 95,651 ääntä, tehden hänestä kokoomuksen äänestetyimmän ehdokkaan ja kolmanneksi äänestetyimmän valtakunnallisesti.

Poliittisia näkemyksiä

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Aaltola kuvailee itseään klassiseksi realistiksi ja korostaa suurvaltapolitiikan ymmärrystä. Hän tukee vahvaa maanpuolustusta ja arvostelee lännen periksiantavaa politiikkaa. Aaltola on kritisoinut Venäjän toimintaa ja väittää Venäjän räjäyttäneen Nord Stream -kaasuputket heikentääkseen Eurooppaa.

Sisäpolitiikka

Aaltolan mukaan empatian tulisi olla yhteiskunnallisen vaikuttamisen perusta. Hän kannatti "empatiayhteiskuntaa" ja ilmaisi huolensa hallituksen leikkauspolitiikan ajoituksesta.

Venäjä

Vuoden 2019 teoksessaan Aaltola pohti Nord Stream II -putken tuomia turvallisuusriskejä Itämerellä. Hän on ollut vahvasti sitä mieltä, että Venäjän talous tulee romahtamaan länsimaiden asettamien pakotteiden seurauksena.

Presidentti Niinistön "aktiivinen vakauspolitiikka"

Aaltola kiitteli Niinistön "aktiivista vakauspolitiikkaa", joka korostaa vahvoja kahdenvälisiä suhteita ja itsenäistä maanpuolustusta. Hän uskoo, että tämä politiikka auttaa estämään negatiivisia kehityssuuntia.

Arvot

Aaltola ei ole sijoittanut itseään perinteisille poliittisille akseleille vaan kannattaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota, jossa heikommassa asemassa olevia tuetaan. Hän pitää tärkeänä tasapainottaa yhteiskunnan konservatiivisia ja liberaaleja näkemyksiä.